Visio, idea, toteutus, sweet dreams

Visio:
valkoinen petaus. Väri, joka ei oikeastaan edes ole väri ja joka ei välttämättä sovi koiraperheeseen, mutta silti tuntuu valtaavan alaa pikkuhiljaa enemmän ja enemmän.
Nyt siis myös sängyn.
Idea:
Kun ei ole aikaa eikä halua metsästää mistään sopivaa, eikä oikeastaan rahaakaan kaikkeen turhanpäiväiseen, pitää hetki miettiä ja muistaa kaapissa oleva laatikko.
Siinä laatikossa on kohta 13 vuotta säilytetty mamman vanhoja lakanoita, joita en todellakaan ole raskinnut heittää pois, mutta en niille ole käyttöäkään keksinyt. Kunnes nyt!
Toteutus:
Mittanauha, vähän klorinia ja ompelukone.
Yhdeksästä lakanasta neljä oli sopivan kokoista, juuri oikea määrä kahteen pussilakanaan. Tyynyliinoista oli varaa valitakin. Kellastuneet lakanat koneeseen klorinin kanssa ja näin oli valkoinen taas näkyvissä. Vähän ompelua ja valmis.
Sweet dreams:

Huomenna selviää nukkuuko paremmin ja näkeekö kauniimpia unia.
(ja kyllä, ne on silittämättöminä paikallaan! Rypistyy ne nukkuessa kuitenkin...)

Melkein tekisi jo mieli kaivautua tuonne alle:)

Leikkaa-liimaa

Nyt ne hassun näköiset nyörin pätkät ovat siinä paikassa, johon ne oli tarkoitettukin.
Tänään on tosiaan leikattu ja liimattu, ihan vanhanaikaisesti saksilla ja liimalla.

Näillä toivotetaan tervetulleiksi valmistujaisjuhliin. Kutsun idea on esikoisen ja käytännön toteutus äidin. Takapuolella on sitten tarkempia yksityikohtia kutsutuille.
Juhlien ensimmäinen vaihe, valmis:)

Kevät♥

Kevät, nyt voi vihdoinkin sanoa sen tulleen oikein toden teolla. Valoa ja aurinkoa riittää, sisällä on lämmin ja ikkunat kaikkea muuta kuin puhtaat.
Tänään piti olla ihan vaan normaali siivouspäivä, se ei vaan tahtonut lähteä käyntiin -se imuri. Ei, ei millään sitä saanut edes siivouskaapista ulos.
Itseni ja koirat kyllä sain liikkeelle ja vauhtia lähdettiinkin hakemaan kunnon lenkillä. Siinä sitten poikettiin samalla Prisman kesäpihalla hakemassa pari orvokkkia parvekkeen pöydälle.

Aurinko teki tehtäväänsä ja kotiin palattua sai sen imurinkin liikkeelle. Ja oli sitten pakko siivota parvekekin kevätkuntoon, eihän niitä orvokkeja nyt sinne sotkun keskelle voinut laittaa. Onneksi harjakoneet on näillä kulmilla jo ahkeraan hinkanneet katuja puhtaaksi ja pihakin on jo päässyt hiekkakerroksesta eroon, niin kannatti hyökätä talven pölyjen kimppuun.
Nyt kelpaa nauttia auringosta sielläkin, vaikka kahvikupin kera:)

Piste iin päälle

Nyt se tuli, se viimeinen puuttuva palanen eteisestä. Jo eilen tuli postin ilmoituslappu, mutta koko päivän jatkuneen kaatosateen takia haku oli pakko siirtää tälle päivälle.
Ja ihan hyvään saumaan silti. Ensin se ihan normaali ja tylsä perjantaisiivous ja sen jälkeen koirien kanssa päivälenkille ja suunnaksi posti.
Kotiin tultua oli olo kuin lapsella jouluaattona pakettia avatessa.

Ajatus hopeisesta kynttilänjalasta on muhinut päässä jo kauan, varmaan siitä asti kun koko eteisen uudistus on ollut "valmiina". Nyt se ajatus toteutui ja tuo on juuri sitä mitä halusin.
Sen lisäksi että se oli oikeanlainen, oli se käytännössä myös ilmainen. Postikulujen hinnalla se matkasi lajitoverinsa ja muutaman säilytyspurkin kera Vantaalta.
Kynttilä pitänee vielä vaihtaa pidemmäksi. Tuo on jollain tavalla töpön näköinen, mutta koska meillä ei kauheasti pitkiä kynttilöitä yleensä polteta, on valikoimakin vähän heikomman puoleinen.
Nyt alkaa eteinen näyttämään siltä, mitä ajatus olikin.

Itse ainakin tykkään kokonaisuudesta ja muutoksesta. On se ainakin raikkaampi ja selkeämpi mitä se vanha, ankea ja ahdistava kaaos oli.

6 viikkoa aikaa

Ja pari päivää päälle. Siihen kun koulut loppuvat ja kesäloma alkaa.
Meillä siihen kuuluu myös valmistujaisjuhlat. Esikoisesta tulee merkonomi.
Juhlien suunnittelu alkaa pikkuhiljaa todenteolla ja sen verran ollaan jo saatu päätöksiä aikaan, että äiti saa hoitaa järjestelyt ja juhlat pidetään täällä meillä. To Do-lista on pitkä...
Vähän tänään sai jo aloittaa tekemään jotain konkreettista

Tässä tarvikkeet päivän väkerryksiin. Ihan heti ei ehkä arvaa, miten nämä kaikki toisiinsa liittyvät, mutta jokaista tarvittiin, jotta sai aikaiseksi nämä:

Eipä ne hääviltä näytä, mutta kunhan homma taas jonain päivänä etenee, saavat nämäkin oman tarkoituksensa.
Ja eiköhän ne kutsut sitten ajoissa vastaanottajilleen ehdi:)

Pieniä palasia

Suunnitelmat ja ajatukset etenevät, pikkuhiljaa.
Pienet puuttuvat palaset alkavat löytyä ja vielä kun Posti tuo sen viimeisenkin, on kaikki kohdallaan.

Naulakon päällinen sai uudet korit, kun vähän vahingossa selasin Jyskin sivuja ja löysin nämä sieltä. Siltä istumalta lähdettiin koirien kanssa iltalenkille Ravattulaan niitä hakemaan.
Sen lisäksi, että väri on kohdallaan, nämä on muovia. Eli toivottavasti kestävämmät mitä edelliset pajukorit. Ja kohta onneksi saa jo pestä koirien takit kesäsäilöön, niin on koreille kunnolla tilaakin.

Vessan oven pielessä ollut koristelautanen sai mennä välillä kaappisäilytykseen. Kurkkupurkkien maalauksen ohessa sai vanha kehyskin uuden maalin pintaansa. Aikaisemmin olohuoneen seinällä ollut ruskea kehys vaihtoi sujuvasti sekä väriä, että sisältöä.
Pieniä, mutta kokonaisuteen vaikuttavia yksityiskohtia. Kokonaisuutta, jota oma silmä näkee joka päivä ja koko ajan.

Kurkkupurkkeja

Pari viikkoa sitten tarttui kauppareissulla mukaan sekä avomaakurkun, että paprikan siemeniä. (aikaisemmista paprikoista kun ei yksikään itänyt) Viime sunnuntaina ne kylvin ja eilen kurkut näyttivät jo tältä:

Eli ne on jo kohta koulittava kasvamaan kunnon ruukkuihin. Eihän meillä tietenkään ole yhtään ainoaa taimiruukkua, ainakaan silloin kun niitä tarvittaisiin.
Tokihan aina jotain ratkaisuja löytyy, ehkä käytännöllisiä, mutta se ulkonäkö...

Ei ihan istu tuollaisenaan keittiön ikkunalle, ei.
Vaan sillä mennään, mitä kaapista löytyy ja löytyihän sieltä -kalustemaalin loppu. Sitä kun sutii neljä kerrosta ja viimeistelee kuvioteipin kanssa, niin saa melkolailla erinäköisiä ruukkuja aikaiseksi.

Oikeastaan olisin halunnut tuohon reunaan pitsinauhaa, mutta en sen takia viitsinyt erikseen mihinkään lähteä, joten oli tyytyminen teippiin. Siinäkin tosin piti käyttää pientä vippaskonstia. Tuo teippi kun itsessään on harmaa ja pitsikuvio on läpinäkyvä ja reuna mihin se piti liimata oli teippiä paljon kapeampi jolloin pitsikuvio ikävästi puolittui. Eli liimasin ensin teipin valkoiselle paperille, leikkasin teipin reunoja myöden ja liimasin vasta sitten ruukun reunaan.
Nähtäväksi jää, miten kestävät käyttöä. Toivottavasti hyvin!