Oho ja hupsis, viikko on vierähtänyt niin ettei oikeastaan ole huomannutkaan. Eipä meillä kyllä kummoisia ole saatu aikaankaan.
Pääsiäisruohot pysyivät hengissä itse juhlaan asti

Mutta kuten ounastelin, narsissit ei. Täällä on niin lämmin sisällä, nyt kun aurinko hellii aamusta asti, että ne mokomat tahtoivat kuivua pystyyn. Sääli sisänsä!
Leikkasin niistä kuivuneet pois ja viskasin parvekkeelle

Toivottavasti ne kestää tulevat yöpakkaset...

Eilen tuli pikaisesti leivottuakin, pääsiäisen hengessä tietysti

Pieniä linnunpesiä joissa pohjana aikaisemminkin tekemiäni valkosuklaa mud caket ja kuorrutteena tällä kertaa 1 dl kermaa vatkattuna kovaksi vaahdoksi ja 1 rasia Philadelphia Marabou tuorejuustoa.
En ole ennen tuota juustoa kokeillut ja täytyy sanoa että varsin, hmmm... mielenkiintoinen. Sellaisenaan ei ainakaan meillä eksyisi käyttöön, kermavaahdon kanssa menetteli.

Kyllä muuten huomaa että ollaan kesäajassa, ilta tuntuu paljon pidemmältä:)

Lankamunia

Eilinen aurinkolenkki suuntautui keskustaan, Hansa-korttelin Tiimariin hakemaan vesi-ilmapalloja. Aika hölmön kuuloinen ostos pääsiäisen alla, mutta iltapäivän askarteluihin kovin tarpeellinen.
Löysin idean jokin aika sitten jostain blogista, häpeäkseni en vaan muista mistä.
Näitähän on ollut jo pidemmän aikaa esillä, isompana ja paperinarusta tehtyinä, mutta ainakin itselleni pieni ja langasta tehtynä munan muotoon oli uusi tuttavuus. (on ne soikeita, vaikka palloilta kuvassa näyttävätkin:D)

Itse tekeminen on aika helppoa. Erikeeperiä laimennetaan vedellä, kastetaan lanka liimaliemessä, valutetaan sormien välissä liiat liemet pois ja pyöritellään ympäri ilmapalloa (tietysti ensin pitää puhaltaa/pumpata ne pallot) ja ripustetaan kuivumaan. Kuivumisen jälkeen puhkaistaan pallo ja nypätään lankojen välistä pois.
Itse en mitenkään mittaillut liiman ja veden suhdetta, vaan ihan summamutikalla lirautin kumpaakin. Lankana käytin vaaleankeltaista Novitan virkkauslankaa, sekä vihreää ja harmaata Bambua. Harjoittelukappaleena tein ensin kahdeksan palloa, 3 vihreää ja 5 keltaista, joista 2 keltaista meni myttyyn, kirjaimellisesti.

Tässä on toinen satsi kuivumassa, keltaisia kun piti saada lisää ja eteiseenkin harmaata. Kauan eivät aikaa ota kuivuakseen, hyvä jos tunnin tuossa roikkuivat.

Eteisen naulakon muna sai vielä rusetin ripustuslenkin peitoksi.

Ja koivun oksakin on jo hiirenkorvilla, kyllä se kevät tulee:)

Earth Hour tunnelmia

Moniko osallistui eilen illalla Earth Hour'iin?
Meillä osallistuttiin. Täällä me koirien kanssa hipsuteltiin kynttilän valossa. Valitettavan monesta ikkunasta näkyi täysi valaistus, mutta jokainen tavallaan.

Olohuoneessa ja keittiössä mentiin kynttilöiden valossa, muualla ei tarvittu niitäkään. Tosin telkkari aukesi jossain vaiheessa, mutta lopulta valot pysyivät sammutettuina koko illan. Ihanan tunnelmallista!
Nyt taas aurinko paistaa ihanasti ja me suuntaamme ulos nauttimaan siitä. Keväistä sunnuntaita kaikille:)

Pääsiäisen pirteyttä

Ajoissa, tällä kertaa ehkä liiankin...
Pääsiäisruohot kasvoivat vähän turhan nopeaan, tai sitten vaan kylvin ihan liian aikaisin.

Kynttilöistä ei vielä raaski luopua, vaikka illat paljon pitempään ovatkin valoisia. Muutama pääsiäismuna on tuohon tarkoitus vielä hankkia kivien seuraksi. Toivottavasti saan pidettyä ruohot vihreänä, vielä olisi viikko aikaa itse pääsiäiseen.

Narsissiruukkuja kiikutti äiti meille eilen kolme kappaletta. Tämä nyt on huonoimassa mahdollisessa paikassa, olohuoneen ikkunalla missä aurinko lämmittää eniten, siinä vaan oli sille oivallinen paikka.
Yksi pääsi keittiön pöydälle ja yksi odottaa pääsyä parvekkeelle. Vaikka aurinko lämmittääkin ihanasti, on yöt vielä niin kylmiä, etten arvaa vielä ulos viedä.
Saapa nähdä miten käy, pärjäävätkö pääsiäiseen asti. Toivottavasti, niin paljon ne tuovat kevättä sisälle!

Yksi uunituore sämpylä, kiitos!

Pitkä päivälenkki aurinkoisessa metsässä hyvässä seurassa, koirien riehuessa itsensä uuvuksiin ja vielä päätteeksi kahvit kera mustikkapiirakan, sai aikaan varsin väsähtäneen olon itsellenikin.
Kotiin tullessa muistui mieleen se tosiseikka, että viikonlopun jäljiltä on leipä loppu. Kauppaan lähtö ei houkutellut, joten laiskuuden lopputuloksena:

Pikaisesti pyöräytetty pellinen sämpylöitä.

Ei voi vastustaa:)

Aineksina tällä kertaa:

4 dl kasvislientä
tilkka siirappia
reilu tl valkosipulijauhetta
n. 10 dl vehnäjauhoja
7 g kuivahiivaa
loraus ruokaöljyä

Sekoita siirappi ja valkosipuli lämpimään kasvisliemeen ja kuivahiiva jauhoihin.
Lisää reilu puolet jauhoista liemeen ja sekoita hyvin, lisää öljy ja loput jauhot.
Vaivaa taikinaa, kunnes se on kiinteää ja irtoaa kulhon reunoista.
Anna kohota 30-40 minuuttia liinan alla.
Vaivaa taikinaa jauhotetulla pöydällä, pyöritä pötköksi ja leikkaa 12 yhtäsuureen osaan.
Pyöritä sämpylöiksi ja anna kohota pellillä.
Lämmitä uuni 225 asteeseen ja paista n. 20 minuuttia. 
Nauti mausta ja tuoksusta:)       
 

Valkosuklaa Mud Caket

Meillä tykätään mutakakusta, ihan siitä perusversiosta tummalla suklaalla tehtynä. Eilen tuli kokeiltua jotain muuta, kuten otsikosta voi päätellä.
Ja kuten aina, jotain ensimmäistä kertaa kokeillessa, on todennäköistä että jokin menee ihan vähän pieleen. Niin nytkin! Minuutti liikaa paistoaikaa ja niinhän ne oli kun laavaa syöksevä tulivuori ja aavistuksen liian kypsiä.

Makuun se ei millään lailla vaikuttanut ja kun päälle vielä laittoi kevyesti vadelmakermavaahtoa, oli lauantain herkulliset kalorit taattu:)

Tässä ohje, jolla tein:
100g valkoista suklaata
100g margariinia
3/4dl ruokokidesokeria
2 munaa
1,5 dl jauhoja (itse käytin tällä kertaa Sunnuntai gluteenitonta jauhoseosta)
0,5 tl leivinjauhetta

Sulata suklaa mikrossa. Vatkaa sokeri ja rasva vaahdoksi, lisää munat koko ajan vatkaten. Lisää sulatettu suklaa. Sekoita jauhot ja leivinjauhe ja lisää taikinaan. Sekoita tasaiseksi.
Jaa taikina 10-12 muffinivuokaan ja paista 200 asteessa 8-9 minuuttia.

Ennen seuraavaa leivontakertaa täytyy inventoida kaapit ja tehdä puutelistaa, alkaa sen verran heikolta näyttää nykyinen varasto. Edes muffinivuokia ei ole, saati vaniljasokeria...

    

Kaipuu

Päivät ja arki askareineen rullaa eteenpäin. Ajatus on muualla. Se on kesässä, tulevassa. Mökillä.
Siellä missä sielu oikeasti lepää. Kesken jääneissä ja tekemättömissä puuhissa, terassilla ilta-auringossa saunan jälkeen...
Viime kesän mökkeilyt jäi vähiin, elämä heitteli arvaamattomasti, tuli muuttoa ja muuta mikä pisti kaiken mullin mallin.
Jos ensi kesänä, siihen asti voi vaan haaveilla ja kaivata

Mieli on jo täällä

Minä en (ihan vielä)

Musta möhkäle muutti meille

Uskollinen, pieni ja simppeli tulostimeni sanoi työsopimuksensa irti. Yksipuolisesti ja neuvottelematta. Liki kymmenen vuotta se on jaksanut tehdä uutterasti yhteistyötä.Valtavan mainio kapistus kokonsa puolesta, mahtui loistavasti lipaston laatikkoon, silloin kun ei ollut käytössä.
Ennen oli ennen ja nyt on nyt...
Ei mahdu laatikkoon tämä uusi, valtava musta möhkäle:

Sille pitäisi nyt keksiä paikka! Ei se nyt oikein sovi olohuoneen lipaston päällä olemaan, eikä se edeltäjänsä tavoin mahdu laatikkoon sisälle. Toivottavasti se sentään täyttää ne saappaat, mitkä vanha tulostin jätti tyhjäksi.
Yhteinen taival kun ei ihan mutkattomasti käynnistynyt

Ongelmista kuitenki selvittiin ja luultavasti se suurin ongelma oli käyttäjässä. Varsinainen tekniikan ihmelapsi... 
Onneksi on yksi mikä auttaa mihin tahansa ongelmaan. Uusi tuttavuus tämäkin, mutta kipusi heti suklaa-addiktin suosikkilistan kärkisijoille

Jos tätä on hehkutettukin, niin kyllä se on hehkutuksensa ansainnut! Järjettömän hyvää, kahvin kanssa ja ilman. Pitää ehdottomasti testata sarjan muutkin, vaikka saattaa olla etteivät voi ainakaan parempaan pystyä:)

Kahvia ja kanelikeksejä

Ihanan aurinkoinen lauantai:)
Aamupäivä meni kevyesti sähköpostirästejä purkaessa ja sillä aikaa nelijalkaiset nauttivat joka säteestä, mikä ikkunasta paistoi.

Osaisipa sitä itsekin ottaa yhtä rennosti!

Välillä piti yrittää piiloutua, aina vaan ei voi onnistua.

Mahtui tähän päivään ulkoiluakin ja käytiin tekemässä parin tunnin lenkki jokirannassa. Moni muukin oli valinnut saman suunnan, todella paljon oli väkeä liikkeellä ja muutama moottorikelkkakin vielä uskaltautui joen jäälle.

Kotiin päästyä iski hirmuinen herkkuhampaan (ja kahvihampaan) kolotus, kauppaan ei enää jaksanut lähteä, joten katsanto tyhjiin kaappeihin ja kas, kanelia -siis kaneliässien tekoon:)
Paitsi etteivät ne sitten ole ässää nähneetkään...
Siinä kohtaa kun piti alkaa pyörittää taikinaa tangoksi, iski laiskuus. Samaltahan ne maistuu, olkoot minkä mallisia tahansa. Näistä siis tuli tavallisia keksejä, mutta taivaallisen makuisia!

 
Kuppi kahvia kyytipojaksi, niin ei päivästä olisi enää voinut parempi tulla. Ja kaiken muun hyvän lisäksi, täällä leijuu edelleen ihana tuoksu.

Edit. Nuo ovat myös älyttömän helppoja tehdä, itse tein nyt tällä ohjeella:
100 g Oivariinia ja 1 dl sokeria vatkataan kuohkeaksi
1 muna lisätään edelleen vatkaten
2,5 dl vehnäjauhoja ja 1 tl leivinjauhetta sekoitetaan ja lisätään taikinaan,
sekoitetaan tasaiseksi.
Taikinan annetaan kovettua jääkapissa tunti, minkä jälkeen pyöritetään palloiksi (tai tangoiksi, jos tekee niitä ässiä) 
pallot (tai tangot) pyöräytetään kaneli-sokeriseoksessa (1 rkl kanelia, 2 rkl sokeria) ja painetaan tasaiseksi pellille.
Paistetaan 175 asteessa 15-20 minuuttia.
Näitä jättikeksejä tuli tuosta 13 ja ne oli uunissa 20 min.   
  

Vihreän peukalon kutina

Tällä setillä käytiin tänään onnittelemassa äitiä/mammaa:

Äidillä on kasvihuonekuume. Siihen ei nyt apua ihan heti saa, sen verran on korkeaa kinosta pihalla, mutta lumien sulamista odotellessa voi ensiavuksi suunnitella ja haaveilla. Ideoita voi vaikka ammentaa uudesta kirjasta, välillä jättää asioita muhimaan ajatuksiin, laittaa kirjanmerkin sivujen väliin ja palata taas myöhemmin niitä selaamaan. Ja kun aika on otollinen, voi kätkeä tuoksuherneen siemenet multaan.
Kirjanmerkki syntyi taas Bambu-langasta, tällä kertaa yksinkertaisempana versiona ilman sydämiä. Kortti  arkista käsintehtyä paperia, sisälehti ihan tavallista tulostinpaperia ja siemenpussi kohotarroilla kiinni sekä päälimmäisessä kartongissa että paperissa, valkoisessa kartongissa lisäksi pitsinauhateippiä.

Pieni ongelma meinasi syntyä, kun totesin ettei meillä olekaan yhtään lahjapaperia kaapissa ja kuten sanottu eilen oli todellinen löhöpäivä, joten ei sitten tullut lähdettyä sitä mistään hakemaankaan. Vaan hätä keinot keksii! Onhan meillä valkoista tulostinpaperia vaikka kuinka ja teippiäkin löytyy monenlaista.

Kaksi arkkia aanelosta tavallisella teipillä takapuolelta yhteen ja päälipuolelle kuvioteippi saumakohdan peitoksi, teippiin sopivasta nauhasta rusetti ja siinä meillä paketti. Onneksi ei ollut suurempaa paketoitavaa tällä kerralla:)

Loikoilua

Tänään on tullut vietettyä täydellistä vapaapäivää! Ei ainoatakaan asiaa mikä olisi ollut pakko tehdä! Näitä on harvoin ja kyllä tästä on nauttinutkin!
Ollaan loikoiltu koirien kanssa sohvalla oikein huolella, käyty nauttimassa ihanasta auringon paisteesta puistossa koko porukan voimin ja kuunneltu veden lotinaa lumien hävitessä lähes silmissä.
Syöty iltapalaksi lämpimiä, itse leivottuja sämpylöitä ja taas vähän loikoiltu lisää.
Koirilla sen sijaan oli tänään muutakin puuhaa, kuin pelkkää puistoilua ja lenkkeilyä. Niiden piti testata olohuoneen uusi matto.

Neitikoiran mielestä siinä voi hyvin syödä puruluuta. (ja ehkä ihan vähän vahingossa niitä hapsujakin)

Herrakoiran mielestä taas alusta oli sopivan pehmeä vaikka pienille nokosille.

Ja kyläilemässä piipahtaneen pappakoiran mielestä siinä sopii tehdä molempia. Mä en kyllä nyt oikeastaan tiedä onko matto sävytetty koiraan vai koira mattoon:)

Itse matto päätyi lattialle eilen ja on kotoisin Sotkasta, kuten eteisenkin matto. Siellä oli ihan kohtalaisia mattotarjouksia ja koska meille ei todellakaan kannata ostaa mitään superkalliita, oli tuo ihan hyvä ratkaisu. Valinnan vaikeus vaan iski, mä niin olisin halunnut sen luonnonvalkoisen mikä oli toisena vaihtoehtona.
Toisaalta, tämän päivän keliä katsellessa, saattoi tuo sittenkin olla se parempi vaihtoehto. Tai no, ainakin järkevämpi!
 


 

Eteisen uusi ilme

Viime viikko oli aivan järkyttävän kaaottinen, ennalta suunniteltujen menojen ja tekemisten lisäksi joka päivälle tuntui kasaantuvan enemmän ja vähemmän ei niin suunniteltuja tapahtumia. Lopulta kaikki aikataulut lensi päälaelleen ja siitä jatkettiin mistä akuutein tarve oli. Stressitaso oli huikea ja iltaisin sänky kutsui jo paljon normaalia aikaisemmin.
Eteisprojekti eteni alkuperäistä suunnitelmaa hitaammin. Siinä kohtaa missä kaiken piti olla jo valmiina ja paikoillaan, istuin keittiön lattialla tovin jos toisenkin nyppimässä maalarinteippejä irti ja kuuraamassa kenkätelinettä edes vähän alkuperäistä väriä muistuttavaksi.
Vaikka välillä tuntuikin aika epätoivoiselta, tuli siitä lopulta valmista!

Tai siis melkein valmista, jokunen yksityiskohta kaipaa vielä pientä hiomista. Hyllyn päällä olevat korit vaihtuvat jossain vaiheessa harmaiksi, kunhan ehtii sellaiset jostain hankkimaan ja pari koukkua pitää vielä kiinnittää. Mutta aika hyvässä mallissa kuitenkin.
 Värimaailmaksi siis valikoitui valkoinen ja harmaa, muutamalla pisaralla mustaa. Kenkäkaappi sai maalikuorrutteen ja vanha korituoli matkasi varastoon. Sen tilalle tuli Ikean siro puutarhatuoli, joka sekin ensimmäiseksi joutui pensselin alle. Naulakko rakentui hyllylevystä, kannakkeista ja pätkästä harjan vartta, joka on ruuvikoukuilla kannakkeissa kiinni. Matto on Sotkasta. Koko projektin kustannuksiksi jäi vähän alle 60 euroa, ruuveineen ja maaleineen kaikkineen.

Kehykseen oli tarkoitus tulla liitutaulu, mutta musta kartonki saa nyt toistaiseksi kelvata tuon meillä niin tärkeän muistutuksen pohjana.

Avaimille ja muulle pienelle tilpehöörille löytyi kaapista Arabian Napoli.

Koirien hihnat ja (kura)tassupyyhe saivat oman koukun kenkäkaapin kyljestä, melkein pois silmistä mutta silti lähellä.

Ne loput yksityiskohdat tulevat kun tulevat, niistä ei nyt niin suurta murhetta tarvitse ottaa. Suurimmat on tehty ja taas voi hetken hengähtää, keksiä jotain muuta ajankulua kevättä odotellessa:)