Lähes koomassa

Että voi olla ihminen väsynyt! Kolme viikkoa ankaraa opiskeluun liittyvää työntekoa takana ja nyt vasta alkaa näkyä jonkinlaista muutakin elon merkkiä arjessa. Töitä on tosiaan tehty ja sen fyysinen rankkuus yhdistettynä aamu viiden herätyksiin on kyllä vienyt viimeisetkin mehut ja kotiin päästyäni on ainoastaan pakolliset kotihommat tullut tehtyä ja viikonloput on mennyt vähän samalla kaavalla.
Nyt huomaa, että sekä mieli että kroppa alkaa tottua ja kaipaa jo jotain pientä tekemistä olemisen sijaan.

Se liimapistooli, mistä silloin joskus kauan aikaa sitten viime postauksessa mainitsin, pääsi kuitenkin käyttöön heti seuraavana päiväänä, kun piti askarrella sekä ystävälle viemisiksi, että omaksi iloksi neulatyynyjä:

Idea facebookista, kupit Ikean poistopisteestä, kangas Sievin mainoskassista ja täytteeksi vanua Ikean euron tyynystä. Nuppineulat löytyityivät niinkin epäloogisesta paikasta kuin Lidl, kuuluivat isoon settiin ompelutarvikkeita, mutta koska olivat sopivan värisiä, eikä hintakaan tosiaan huimannut, tuli napattua setti mukaan. Eiköhän niille muillekin sitten joskus jotain käyttöä löydy...

Vaikka ulkona lirisee ja lorisee, loska lentää ja ilma on harmaa, voi ajatuksissa edetä jo kevättä kohti. Mietinnässä on jo tovin ollut, mitä kaikkea kivaa tänä vuonna parvekkeella yritetään kasvattaa ja kun eilen keräsin mainoksia laatikkoon, osui silmään Honkkarin mainoksessa 5pss siemeniä kahdella eurolla. Tokihan ne piti sitten heti lähteä hakemaan, että saa varmasti mitä haluaa! 

Näillä mennään tulevana kesänä

Vähän aikaa pitää kuitenkin vielä malttaa, mutta kevättä odotellessa:)

Hukattu viikko

Päivät virtaavat ja aika kulkee, mihin ne hukkuvat? 

Mikä lienee muutaman viime vuoden flunssattoman talven salaisuus? Kenties se, että niitä on säilytetty tätä talvea varten! 

Jo toistaa kertaa se iski tänä talvena ja kaikki viime viikon illat meni tiiviisti sohvalla vällyjen alla, kuppi kuumaa kourassa. Kaikki hyvät ajatukset valui hukkaan, tai ainakin ne nyt siirtyivät eteenpäin. 

Viikonloppu taas kului sutjakkaasti, hyvässä seurassa

Vaikka se valloittikin niin tyynyt kuin sängynkin:)

Tuossa kuvassa näkyy muuten yksi pieni silmään särähtävä yksityiskohta!

Nappasin sängynpäädystä jouluvalot pois ja ruuvasin tilalle Ikean led-listan.

Siitä tuli varsin kelvollinen yöpöydänlampun korvaaja, mutta johto vaan menee tällä hetkellä miten sattuu. Tänään oli muutakin asiaa keskustaan ja clasulle, niin nappasin sieltä samalla sellaisia -mikäniidennimisittenonkaan-kiinnikkeitä johdolle, mitä yleensä listoihin nyt naulataan ja toivottavasti saan ongelmaan avun niiden kanssa.

Niin ja sinne clasulle piti mennä ostamaan liimapistooli! Seuraavaa (huomista?) askartelujuttua varten.

Onneksi on uusi viikko edessä. Mitä siitä jos yksi välistä hukkuukin sohvan uumeniin, aina niitä uusia tulee!

Vanha ja vanhasta uutta

Niin sitä tuli taas eläkeikä vähän lähemmäs. "Pakkokahvitukset" tuli eilen suoritettua ja siihen se juhliminen sitten rajoittuikin, illalla asetuin mukavasti sohvan nurkkaan hömppälehden ja kaakaomukin kanssa :)

Tänään olikin vuorossa vähän erilaista ohjelmaa, piti oikein lenkille suunnata ihanaan auringon paisteeseen kirpeästä pakkasesta huolimatta. Jaa'a, koskakohan olen viimeksi ollut ulkona kävelemässä, muuta kun pakolliset bussipysäkille siirtymiset?
Eipä silti, että ihan vaan huvikseni ulos menisi... oli kaverin koira hoidossa ja piti se ulkoiluttaakin;)
Muuten tämäkin päivä on melkein mennyt sohvalla, hyvän kirjan seurassa.
Sain eilen Ilona Pietiläisen kirjan Koti lehvistön varjossa ja vaikka en mikään erityisen lukuintoinen olekaan, on tämä kiinnostava tuttavuus. Tiedä mitä sen jäljiltä vielä syntyykään:)

Ja jotta ei ihan menisi löhöilyksi, kokeilin jo pari päivää päässä muhinutta ajatusta pöytälampun varjostimesta.

Vanha varjostin oli likainen ja liimauksistaan irronnut, varjostimen kehikko oli ehjä ja lamppu muuten toimiva ja käyttökelpoinen.
Kangas on vanhimman tyttären verhojen lyhennyksestä jäänyt suikale ja alareunan taitteeseen pujotin rautalangan muotoa pitämään. Yläreunan ensin "apuliimasin" kehikkoon ja lopuksi ompelin käsin reunan kiinni.
Ainoa ongelma oli ompelu, se on pahuksen vaikeaa kun on kymmenisen kiloa koiraa sylissä:D
Niin ja toinen ongelma on se, että meillä ei ole sopivaa lamppua. Oli, mutta se se sanoi räts sillä samalla sekunnilla. kun pistin palamaan. Että huomiseen jäi se, miltä se näyttää käyttökuntoisena.
No, aina ei voi saada kaikkea heti vaikka haluaisikin

Harmaata arkeen

Vihdoinkin!
Kaksi päivää ja neljä iltaa -sekasotkua, paljon pakkelia, hiekkapaperia ja maalia, mutta valmista tuli.
Tästä aloitettiin perjantaina

Olohuoneessa näytti pahimmillaan tältä, kun sekä pesuhuone että keittiö oli evakossa.

Pesuhuone valmistui maanatain aikana ja hieman helpotti olemassa olevaa kaaosta, kun sai sinne kuuluvat tavarat paikoilleen. Silti sai hyppiä imurin, laatikkojen ja milloin minkäkin yli paikasta toiseen siirtyessä.

Eilen illalla vihdoin sain keittiön viimeisetkin tavarat paikoilleen, vetimet oviin ja laatikoihin ja lopuksi vielä verhotkin takaisin ikkunaan.

Ja tulihan siitä...

Eilen illalla, lamppujen valossa

Aamulla päivänvalossa

Ihan ok se on. Kuvasta nyt ei ehkä niin kauheasti eroa vanhaan näy, mutta kyllä ne harmaammat on mitä ennen. Ehkä vähän olisisvat saaneet olla vielä tummenmatkin, mutta parempi näin. Huomattavasti siistimmät ainakin mitä vanhat.

Vetimiä en lähtenyt vaihtamaan, vaan maalasin vanhat mattamustalla spraymaalilla. Kulutuksen kestosta ei ole mitään takuuta, yleensä se kyllä on hyvin pysyvää tavaraa. Tosin ovat myös kovalla käytöllä...

Ihan äkkiä en kyllä samaan hommaan rupea, seuraavaksi taas jotain hieman pienimuotoisempaa askartelua mielummin:)

Vaan mitä, ihan varmaksi ei osaa sanoa. Huominen ja lauantai menee ainakin leipoessa ja vieraita kestittäessä, sen jälkeen voi taas keksiä jotain kivaa:)

Viikonlopun suunnitelmia ja vähän muutakin

Vihdoinkin täällä alkaa jotain tapahtua!
Tai oikeastaan alkoi jo, kun tyhjensin koko pesuhuoneen "irtaimiston" olohuoneeseen ja tyttären huoneeseen. Huomenna tulee remonttimiehet avaamaan sieltä katon ja sen jälkeen katsellaan mitä sillä sitten lopulta tehdään.
Se kun on jo jonkun aikaa näyttänyt tältä:

Vähän hirvittää mitä sieltä lopulta löytyy, mutta pääasia että tulee kuntoon!

Huomenna tulee myös maalit keittiön kaappien oviin. Siinä saa kivasti viikonlopun (ja vähän ylikin) kulumaan, kun aloittaa huomenna tyhjentämään kaappeja, hiomaan ja kittaamaan ja lopulta jossain vaiheessa vielä maalaamaankin.
Lopputulos on toivottavasti vaivan arvoinen ja likaisen valkoiset ovet päivittyisivät vähän siistimmän näköisiksi! Luvassa on valkoisen ja harmaan sopusointua, suhteesta ei kuitenkaan ole ihan vielä täyttä varmuutta. Alunperin oli tarkoitus maalata kaikki ovet  ja laatikot harmaiksi ja runkojen näkyvät osat valkoisiksi. Eilen kuitenkin rupesin pohtimaan valkoiset alakaapit-harmaat yläkaapit vaihtoehtoa... eihän tässä mitään kiirettä päättää:/

Harmaata ja valkoista tuli askarreltua muuten vessaankin, kun käsipeilin vanha kehys meni rikki ja askartelin yhtenä iltana sille hetken mielijohteesta, pakkauspahvista, papereista, nauhasta ja pienesti bligblingistä uudet kehykset.

Alkaakohan harmaa vallata pikkuhiljaa jo pesuhuonettakin???
Ainakin se tuntuu koko ajan pikkuhiljaa lisääntyvän, niin kongreettisesti kuin ajatuksissakin. Maailma ei siis ole mustavalkoinen, siinä on harmaan eri sävyjä...

Onneksi ollaan menossa kovaa vauhtia kevättä kohden, jos se värimaailmakin sitten kirkastuisi;)

Laiskuutta vai lomaväsymystä

Aikalailla kankeasti on lähtenyt vuosi käyntiin, liekö ainakin osasyynä jatkuva ankeus ikkunan ulkopuolella ja oma fiilis on yhtä harmaa kuin kelikin.
Mitään ei saa aikaiseksi, inspiraatio on hukassa:( Ainoa mikä virtaa, on ajatusten aurajoki. Suunnitelmia kyllä olisi, kesään asti. Toteutuuko ne koskaan, sen aika näyttää.

Oikeastaan ainoa, mitä joulun jälkeen on tapahtunut, on tyttären huoneen uusi ilme.
Huonekalujen järjestyksen neiti sai ihan itse määritellä ja toiveena hänellä oli saada valkoisen pariksi mustaa ja sitä sinne sitten lähdettiin hakemaan.

Koska huonekalut oli jo olemassa, tuli musta mukaan verhoissa, matossa ja muutamassa pienessä yksityiskohdassa. Sopivat verhot löytyi Citymarketista, mutta matto olikin jo vähän hankalampi. NetAnttilasta löydettiin sopiva ja maanatain ostosreisulla käytiin koluamassa molempien kaupungissa olevien Anttiloiden matto-osastot turhaan ja kotiin tultua tilattiin se sitten netin kautta. Eilen se vihdoin oli haettavissa, nämä ylenmääräiset pyhäpäivät kun tahtovat sotkea näitä päiviä tässä.

Päiväpeittoa on turha kuvitella näkevänsä tuolla sängyllä, hyvä kun viitsii edes peiton aamuisin oikoa, niin kävin vielä uuden vuoden aattona pikaisesti Ikeassa hakemassa valkoisen pussilakanan ja pari mustaa tyynyliinaa. Menevät sitten nekin vielä samaan väriskaalaan:)

Tarpeellisille pikkupurtiloille tuunasin äkkiä tapetilla vanhan säilyketölkin ja muille tilpehööreille löytyi kaapista pieni musta Mariskooli. Ja tuli kaivettua vanhat mustat kehyksetkin esiin...
Ehkä tällä nyt mennään taas hetki eteenpäin, kunnes keksitään jotain muuta, uutta tai muuten vaan kivaa:)

Ja vaikka inspiraatiota ei olekaan, odottaa keittiössä tämä:

 Multa pitäisi varmaan estää kokonaan facen annetaan, vaihdetaan, vastaanotetaan-ryhmä, sieltä tämäkin on kotoisin ja ihan ilmaiseksi. Ajatuksena on maalata se valkoiseksi (yllättävääkö?) ja siirtää olohuoneen nurkkaan, jos siihen sitten ne ihanaiset kynttilänjalat sijoittaisi. Vaan saa nähdä, koska sitä saa taas aikaan...

Ja kun on oikein tylsää, eikä mitään "isompaa" jaksa aloittaa, voi vaikka tuunata kuluvan vuoden tylsännäköistä ilmaiskalenteria...
Before:

After:

Onneksi tämä loma on kohta lusittu ja pääsee taas arjen rytmiin ja hektisyyteen kiinni, voi lopettaa tämän sohvaan juurtumisen ja pistää duracellit taas koetukselle. Ehkä se tekemisen ilo taas jostain kumpuaa, syytä ainakin olisi...