Joulukuusi pakattiin laatikkoon ja vietiin varastoon odottamaan sitä hetkeä, jolloin sen on taas aika päästä täyttämään tehtäväänsä.
Jäljelle jäi tyhjänä ammottava aukko olohuoneen nurkkaan. Ennen kuusta siinä oli perintöpöytä. Pöytä, jota ei toista ole ja jota olen suurella rakkaudella vaalinut muutosta toiseen mukanani, pappan pöytä.
Nyt se on tyttären huoneessa, jonne se evakuoitiin kuusen tieltä ja jäi sille tielleen. Ei halunnut lapsikaan siitä luopua ja koska tiedän hänen kunnioittavan sitä yhtä paljon kuin minäkin, saa pöytä nyt toistaiseksi jatkaa eloaan siellä.
Vaihtokauppa on yleensä reilu kauppa, paitsi tässä tapauksessa. Tilalle sain nimittäin Ikean valkoisen Lack-pöydän. Ei siinä mitään, samaa sarjaa ja väriä on olohuoneessa ennestäänkin, mutta se ei nyt vaan kertakaikkiaan sovi tuohon...
Mutta kun pää vaan hakkaa tyhjää, eikä mitään ideaa kulman täyttöön tule. Ensiavuksi oli pakko hakea edes joku kasvi, paikkaamaan pöydän ja kuusen jättämää aukkoa.
| Pulma-kulma, liuska-aralia ja Lack |
Ruukku löytyi kaappien kätköistä, pieni liina olisi kiva saada vielä alle. Huomisen listalle voisi lisätä sellaisen ompelun, samasta kankaasta, mistä sohvapöydänkin liina. Mamman perintöpellavaliinasta, josta on jo jatkojalostettu monen näköistä.
Tämän väliaikaisratkaisun kanssa, idealampun syttymistä odotellen...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti