Pää tuntuu hajoavan, jos ei koko ajan tee jotain. Päivät menee suhteellisen kivuttomasti, kun saa pureutua työntekoon ja opiskeluun. Ei tarvitse olla yksin, on elämää ja hälyä ympärillä.
Illat on pitkiä ja pimeitä, tyttärelläkin kun on jo omat juttunsa vaikka kotona olisikin. Viikonloput, jolloin on tyttö on isällään, vielä pidempiä.
Tuntuu, että aikaa on enemmän kuin ennen. Ja onkin, ennen käytiin lenkillä pari kertaa päivässä ja touhuttiin kaikenlaista muuta, nyt ollaan vaan...
Tai siis ei, meillä on leivottu pipareita, joulukortit odottaa valmiina postitusta, pakettikortit on teon alla ja ensimmäisiä jouluvaloja on otettu esille. On tuunattu kello, peili, vessan hylly ja paljon muuta. Ja toteutumista odottavia ideoita on varastossa vielä vaikka miten paljon...
Johonkin se energia on purettava ja ohjattava ajatuksia hetkiseksi johonkin muuhun.
Ja sain sentään pappakoiran viime viikonlopuksi hoitoon, ihanan karvaterapeutin<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti