Tekemisen meininkiä

Ensimmäistä kertaa koko kesänä aamun ensimmäinen ajatus ulos katsoessa oli, "ihanaa, siellä sataa". Eilinen, melkein hellepäivä, kului parvekkeella hiekkapaperin ja pöydän osien kanssa. Tämä päivä sitten lähtikin käyntiin pensselin ja telan voimin. Paikka vain vaihtui parvekkeelta keittiöön, jonne ei sitten taas pariin päivään muuta mahdukkaan.

Siellä ne nyt on levällään, tätä kirjoittaessa kaksi maalikerrosta päällään.
Kovin isoa osaa päivästä ei saa kulutettua telan pyörittämiseen, niin kuivumisen ajaksi on keksittävä muuta puuhaa. Pyykinpesun lisäksi siis. Pitkästä aikaa tuli kaivettua ompelukone esiin. Paha vaan, että keittiön pöytä oli jo vallattu...

Voin muuten kertoa että selkä huutaa hoosiannaa, kun tuossa kenotti ompelemassa. Parempaa paikkaa nyt vaan ei ollut. Ja kyllähän sitä nyt pari pientä tyynyä ompelee missä vaan...

Tyynyihin liittyi myös illan viimeinen homma, siihen tarvittiin vähän saunasuojaa ja yksi vanha hedelmälaatikko;)
Kerron sen huomenna, kunhan se saunasuoja on kuiva ja aurinko taas (toivottavasti) paistaa.