En ole tainnut koskaan sen enemmän kodistamme täällä kertoa, ainoastaan pieniä palasia sieltä täältä. Joten, kaksiossa eletään ja neliöitä on huikeat 56. Asunnon makuuhuone on vaatekaapin jakoa lukuunottamatta tyttären valtakuntaa ja äiti saa tyytyä sänkyineen olohuoneen nurkkaan. Ratkaisu toimii ihan hyvin meidän tarpeisiimme.
Huonekalut olohuoneessa ovat olleet samassa järjestyksessä siitä asti, kun tähän ollaan muutettu ja siitä asti on myös omaa silmää ärsyttänyt sängyn sijainti, ensimmäisenä ovesta tullessa.
Jonkin aikaa jo olen mielessäni pyörittänyt sen kääntämistä ja samalla myös kaikkien muiden huonekalujen uudelleen sijoittelua. Se, että pyörittää huonekaluja ainoastaan mielessään, ei tuo lopputulosta kovin hyvin esiin. Jos siis pyörittäisi niitä ihan oikeasti...
Tästä
| Eteisen suunnasta |
| Parvekkeen ovelta |
Tilaa tuntui tulevan lisää, mikään ei hyppää syliin kun tulee ovesta sisään ja jotenkin valoisuuskin lisääntyi.
Ainoa mikä ei istu kuvioon, on sohvapöytä. Se on hankittu jo edelliseen asuntoon, jossa olohuone oli täysin erimallinen ja tänne se vaan on yksinkertaisesti liian iso. Nyt sen huomaa vielä selkeämmin. Tänään sille asialle ei mitään saanut tehtyä ja parempi ratkaisu on mietinnässä.
Ja hei, eikö porakone laatikoineen kuulu jokaisen olohuoneen vakiovarustukseen, kuten muovipussissa olevat ruuvit ja proputkin lipaston päälle;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti