Se oli pakko hakea! Maanantaina sitä lähdettiin iltalenkillä metsästämään ja aika taival tehtiin, ennen kun se saatiin kotiin asti.
Tästä on lähimpään Prisman kesäpihaan matkaa n. 2 km ja seuraavaan 4. Ajattelin että tulee lenkille paremmin mittaa, kun mennään sinne kauempana olevaan. Ihan hyvä muuten, mutta 4 km suuntaansa toteamaan ettei niitä siellä ole. Kotiin päin tullessa iski sisukkuus, koska se oli päätetty hakea, se myös haetaan ja niin me jatkettiin matkaa kodin ohi seuraavalle etapille. Onneksi siellä oli!
Nyt illalla se vihdoin pääsi ämpäriin ja on nyt siinä mihin oli suunniteltukin. Toivottavasti se nyt edes tämän kesän hengissä säilyisi. Jakkara on entisen asukkaan peruja ja tarkoituksena on raapia siitä loputkin maalit irti ja katsoa mitä siitä voi saada aikaiseksi. Jos sitten juhannuksen jälkeen ottaisi sen työn alle.
Tänään vihdoin oli taas kunnon kesäkeli ja ennen kun lähdettiin tytön ja koirien kanssa torille mansikoiden hakuun, tuli otettua pari kuvaa parvekkeesta auringossa.
Nyt vähän pistää jännittämään miten noiden rehujen käy, kun huomenna olisi tarkoitus suunnata mökille juhannuksen viettoon ja jäävät tänne neljäksi päiväksi oman onnensa nojaan. Varsinkin kun ilmeisen helteistä on luvassa.
Kävi miten kävi, mökille mennään joka tapauksessa. Ei siellä liikoja ole taas ehditty olla, vaikka onhan tätä kesää vielä edessä ja toivottavasti keli pysyisi suotuisana. Jos vaikka ihan vähän ehtisi loikoillakin, tai malttaisi... miten vaan:)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti